Mitä meistä tuli

Kritisoin jonkin aikaa sitten Helsingin katutaiteen (lue: graffitit, tarrat ja stencilit) ideaköyhyyttä. Olin, ja olen edelleen, sitä mieltä että liian iso osa näillä menetelmillä tehdyistä väsäyksistä on bänditarroja ja humalassa töherreltyjä sotkuja.

Eräänä päivänä Töölönlahden roskapönttöjen kyljessä näin jotain erilaista ja mielenkiintoista: Ala-asteelta tutun kouluvihkon kannen. Kannessa kysyttiin haparoivin tikkukirjaimin ”Mitä meistä tuli”. Kotiin päästyäni piti googlata otsikon tekstiä, jotta tarrojen sisältö mahdollisesti avautuisi paremmin.

Melko nopeasti selvisi, että tarrat mainostivat tulevaa elokuvaa. Toisaalta olisin toivonut, että tarrat eivät olisi olleet minkään asian mainoksia, mutta ainakin minuun kyseinen guerilla-markkinointi toimi erinomaisesti. Kyseinen mainoskampanja osoitti, että huomiota haluamalleen asialle saa muutenkin kuin virallisia ja kalliita kanavia pitkin. Kunhan vaan toteutus on tarkasti mietitty.

Lisää tietoa kyseisestä elokuvasta löytyy täältä.